HeikkiSkytta.net

Matkailun edistämisessä ja kehittämisessä Pieksämäen kaupunki tarvitsee selkeän strategian seuraavalle viidelle tai mieluiten kymmenelle vuodelle. Ja tämän matkailustrategian tulee olla nimenomaan paikallisten matkailualan toimijoiden laatima ja heidän todellisia tarpeitaan vastaava – ei siis mikään kallispalkkaisen pääkaupunkilaiskonsultin kehäkolmosen sisäpuolella visoitu pilvilinna vetovoimaisesta Pieksämäestä.

Matkailupuolella meidän pitää vihdoin tunnustaa tosiseikat eikä tavoitella kuuta taivaalta. Matkailustrategiaa on lähdettävä luomaan niillä eväillä mitä meillä täällä on. Meidän tulee tunnistaa ne asiat, joilla Pieksämäen seutu erottuu muista alueista sen sijaan että vuosi toisensa jälkeen voivotellaan “sen suuren vetovoimaisen matkailukohteen” puuttumista tai koetetaan epätoivoisesti kopioida muualla keksittyjä ideoita tänne. Kannettu vesi ei edelleenkään pysy kaivossa ja toisekseen kun vähän katselee ympärilleen niin Pieksämäen seudulta löytyy todella runsaasti ideoita, luovuutta ja potentiaalisia matkailuvaltteja.

Matkailustrategiaa laadittaessa meidän tulee erotella mitkä tapahtumat tai kohteet ovat selkeästi
valtakunnallisia eli oman talousalueemme ulkopuolelta matkailijoita ja rahaa tänne tuovia ja mitkä tapahtumat ja kohteet ovat lähinnä paikallisia eli seudun asukkaiden viihtymistä ja aktiivisuutta lisääviä. Molemmat näistä ovat yhtä tärkeitä osana Pieksämäen tapahtumatarjontaa, mutta etenkin markkinoinnin puolella näissä tarvitaan aivan erityyppisiä panostuksia ja se vaatii kummallekin tapahtumatyypille omanlaistaan strategiaa.

Erilainen on myös tapahtumien ja kohteiden tuoma taloudellinen hyöty. Paikallisissa tapahtumissa rahaa likutellaan pieksämäkeläisestä taskusta toiseen. Ei siinäkään mitään pahaa ole, mutta mitä enemmän saamme ulkopaikkakuntalaisia matkailijoita tänne, sitä enemmän he myös tuovat rahaa tullessaan Pieksämäen seudulle. Esimerkiksi viimeisin Big Wheels houkutteli paikkakunnalle noin 2000 ulkopaikkakuntalaista ja tapahtumassa tehdyn kyselyn perusteella yksi vieras arvioi kuluttavansa Pieksämäellä keskimäärin 80 euroa viikonlopun aikana. Yhteenlaskettuna se on jo 160.000 euroa, noin miljoona mummonmarkkaa.

Markkinointibudjetit ovat seudun matkailussa ja tapahtumissa olleet perinteisesti pieniä. Kaupunki käyttää kuitenkin vuosittain kohtalaisesti rahaa matkailun edistämiseen ja markkinointiin, mutta ongelma on se, että meiltä puuttuu suunnitelmallisuus ja näkemys Pieksämäen seudun matkailullisesta kehittämisestä. Kun budjetti on pieni, korostuu tarve käyttää resurssit mahdollisimman tehokkaasti – ja siihen meidän tulee panostaa. Väittäisin, että jo tällä nykyisellä budjetilla saataisiin ihmeitä aikaiseksi jos ne käytettäisiin harkiten ja oikeisiin kohteisiin!

Pieksämäellä on monia pitkälti talkoovoimin tehtyjä tapahtumia, jotka ovat kasvattaneet suosiotaan vuosi vuodelta ja täyttävät kevyesti valtakunnallisetkin kriteerit, vaikka ne onkin usein raastettu kokoon pienen mutta aktiivisen talkooväen selkänahasta. Ja mikä parasta – tapahtumatarjontamme on todella monipuolista: on Venetmäen kesä, Big Wheels, Beach & Blues Party ja Sylvi Symposium vain muutamia mainitakseni. Lisäksi löytyy monia kiinnostavia kohteita, kuten Nukkekoti, Savon Radan Museo, Kulttuuripappila Sylvi, Anola, Partaharju ja Nikkarilan mainiot luontopolut. Meidän pitää nyt vaan oikeasti ryhtyä kokoamaan tätä palettia ja sen markkinointia hallituksi ja suunnitelluksi kokonaisuudeksi. Ideanikkareita ja aktiivista talkooväkeä kun seudulta löytyy, miksemme antaisi heille tukeamme ja mahdollisuutta näyttää mihin näilläkin eväillä voidaan ponnistaa.

Ideapark tuntuu olevan suosittu puheenaihe kunnallisvaalien yhteydessä. Siitä kysyttiin muutamassa vaalikoneessa, se on esillä vaalikeskusteluissa ja monet ehdokkaat tuntuvat nostavan hankkeen ainakin puheisiinsa ellei jopa vaaliteemoihinsa.

Suurin osa ehdokkaista näyttäisi olevan kovasti kauppakeskuksen puolesta, vaikka vastustajia hankkeella ei juurikaan tunnu olevan. Mielestäni Ideaparkin nostaminen esille vaalikampanjassa on aika turhaa, koska jo edellinen valtuusto näytti sille vihreää valoa ja tällä hetkellä Ideaparkin toteutuminen tai toteutumatta jääminen on jo kunnanvaltuutettujen päätöksenteon ulottumattomissa.

Ideaparkin sijaan toivoisin niin äänestäjien kuin ehdokkaidenkin keskittyvän jo uusiin aiheisiin, jotta ne eivät hautaudu Ideapark-teeman alle. Kaipaan Ideapark-patsastelun tilalle kokonaisvaltaisempaa keskustelua niin Pieksämäen seudun kehityksestä kuin kunnallisten palvelujen haasteistakin. Toisaalta Ideapark on varmasti sopivan turvallinen aihe, jolla voi välttää vaativammat kysymykset?

Ja mitä Ideaparkiin tulee niin se on ollut tosiaan jo pelkkänä ideana merkittävä piristysruiske Pieksämäen seudulle ja ennenkaikkea pieksämäkeläisten itsetunnolle ja tulevaisuudenuskolle. Ei kuitenkaan pidä unohtaa, että Pieksämäen kehitys oli nousujohteista jo ennen Ideapark-uutisointia vuoden alussa ja Ideapark ei todellisuudessa ole Pieksämäen viimeinen oljenkorsi, vaikka sellaiseksikin sitä jotkut väittävät. Pieksämäellä on Toivoa, vaikkei sen sukunimi olisikaan Sukari! Vanha sananlasku sanoo ettei kaikkia munia pidä laittaa samaan koriin, eikä kaupunkimme tulevaisuutta pitäisi nytkään rakentaa yhden kauppakeskuksen varaan.

Ideaparkin uhkakuviksi ovat nousseet kaavoituskysymykset ja aikataulun viivästyminen niiden johdosta, mutta aivan viime aikoina myös USA:sta lähtöisin oleva talouskriisi on kasannut synkkiä pilviä Ideaparkin yläpuolelle. Toivo Sukari kommentoi Ideapark-hankkeitaan Kauppalehdessä ja siellä todettiin, että rahoitusmarkkinoiden tilanteen jatkuessa nykyisellään hän joutunee lykkäämään kauppakeskushankkeitaan. Jos ei ole rahoitusta ei voida tietenkään rakentaa. Sukari oli jutussaan kuitenkin optimistinen ja arveli ettei kriisi jatku pitkään. Jos mekin haluamme olla optimistisia, niin rahoituskysymys tietysti antaa aikaa kaavoitukselle ja toivottavasti myös venyttää Pieksämäen Ideaparkin kilpajuoksijan eli Kuopion Ikano-hankkeen aikataulua.

Mutta silti kannattaa pitää jalat maassa ja tarkkailla tilannetta, koska talouskriisi, sen pituus ja vaikutukset ovat vielä arvailujen varassa. Valtamedia on muuten jo aikoja sitten unohtanut Pieksämäen Ideaparkin, viimeksikin uutisoitiin lähinnä Kiimingin ja Vihdin hankkeiden matkaan tulleita mutkia ja Pieksämäki jäi vaille mainintaa. Lisäksi käteeni osui jokin aika sitten Kouvolan Sanomat, jossa spekuloitiin Itä-Suomen Ideaparkkia itärajan tuntumaan, olikohan se Lappeenrantaan.

Ideapark-hankkeen eteen on Pieksämäellä tehty kaikki voitava ja tehdään edelleen, koska se on upea mahdollisuus paitsi kaupungillemme myös koko Etelä-Savolle. Toivotaan, että hanke toteutuu kaikista hankaluuksista huolimatta, mutta pidetään samalla mielessä se, että Pieksämäen seudulla on mahdollisuuksia ja resursseja kehittyä ja tulla toimeen myös ilman Ideaparkia, kun vaan jaksetaan puhaltaa yhteen hileen, luottaa tulevaisuuteen ja kotiseutumme kykyihin.