HeikkiSkytta.net

Marraskuussa julkaistu kaupungin kouluverkon tulevaisuuteen kantaa ottanut Pieksämäen Palvelurakenneselvitys on herättänyt odotusten mukaisesti voimakasta keskustelua. Sitä osattiin toki odottaa, koska kyse on hyvin tärkeästä asiasta. Koulutuslautakunnan jäsenenä haluan kommentoida omalta osaltani selvityksen syitä ja toteutustapaa, joita monissa nettikeskusteluissa sivutaan samalla kun ihmetellään millaisia toistaitoisia tomppeleita siellä lautakunnassa oikein istuu…

Nyt ei olla hakemassa lisää säästöjä ainoastaan säästämisen ilosta vuoksi vaan lähtökohta selvityksen toteuttamiselle on se, että kaupunkimme kouluverkko tulisi mukauttaa nykyiseen oppilasmäärään. Se on asia, josta ei voi kiemurrella eroon ja joka on parempi päättää ennemmin kuin myöhemmin. Peruskoulun oppilaiden lukumäärä on vähentynyt ja vähenee edelleen rajusti ja ei ole terveen maalaisjärjen mukaista ylläpitää liian suurta kouluverkkoa, jossa rahaa kuluu opetuksen sijasta rakennuksiin. Valtion tuet kun tulevat kaupungille oppilasmäärän eikä koulurakennusten lukumäärän mukaan. Valitettava tosiseikka on se, että mikäli nykyistä kouluverkkoa ei supisteta tavalla tai toisella vastaamaan oppilasmäärää niin sitten olisi meidän supistettava jostain muualta opetustoimesta ja itse käytännön opetukseen emme todellakaan halua supistuksia.

Se, että koulurakennusten lukumäärä vähänee ei tarkoita että ryhmäkoot suurenevat. Päin vastoin karsimalla turhia rakennusten remontointi- ja ylläpitokuluja on meillä paremmin rahaa käytettävissä opettajien palkkaukseen ja sitä kautta ryhmäkoot voidaan pitää pienempinä. Se, miten ja mistä näitä rakennuskustannuksia sitten karsitaan onkin monimutkainen asia. Siinäkin on pidettävä tärkeimpänä vaikuttimena oppilaiden etua – mielellään tasapuolisesti koko kunnan alueella suosimatta sen enempää kaupungin kuin kyläkoulujenkaan oppilaita toistensa kustannuksella.

Palvelurakenneselvitys ei kuitenkaan ole pelkkää koulurakennusten puntarointia, se on itseasiassa enemmänkin sivuroolissa vaikka kirvoittaakin eniten keskustelua. Tärkeintä tulevia päätöksiä tehdessä ei ole raha tai säästäminen vaan se, miten kaupungissamme voidaan järjestää lapsille turvallinen ja laadukas oppimisympäristö, jossa lasten etu huomioidaan ja ongelmiin pystytään puuttumaan jo ennaltaehkäisevästi.

Paljon on kritisoitu myös sitä, että palvelurakenneselvitys tilattiin ulkopuoliselta konsultilta. Paras tieto ja käytännön kokemus Pieksämäen koulumaailmasta löytyy paikkakunnalta, se on totta. Ulkopuolisen konsultin tehtävänä ei ollut valmistella kaikenkattava ja lopullinen ratkaisu omasta päästään, vaan koostaa meille päättäjille paketti kentällä olevasta tiedosta ja ajatuksista ja laatia sen pohjalta muutamia ehdotuksia keskustelun pohjaksi. Kaupungin sivuilla julkaistu viisisivuinen tiivistelmä konsultin ehdotuksista ei siis ollut koko työ, vaan varsinaisen selvityksen sivumäärä on kymmenkertainen, lähemmäs 50 sivua pikaisesti laskemalla (huom. sivunumerointi olisi ollut kiva;)).

Mukana on myös “pedagoginen peilaus” – selvityksen ehkä mielenkiintoisin osio, joka sisältää mm. opetustoimen henkilöstön keskuudessa toteutetun laajamittaisen kyselyn. Tärkein syy ulkopuolisen konsultin palkkaamiseen oli se, että opetustoimen piiristä haluttiin kuulla kaunistelematon totuus – jos selvitystä ja haastatteluja olisi tehty oman organisaation voimin niin todennäköisesti aivan kaikkia epäkohtia tai mielipiteitä ei olisi rohjettu sanoa ääneen. Siksi ulkopuolinen konsulttiyritys oli tässä tapauksessa perusteltu valinta.

Tuo “Pieksämäen palvelurakenneselvitys” -nimeä kantava pumaska ei siis ole pelkkää konsulttien puppugeneraattorista tullutta sanahelinää, vaan pitää sisällään monipuolisen katsauksen Pieksämäen koulumaailmaan niin tilastojen, ennusteiden kuin myös ennenkaikkea henkilökunnan kertomana. Se on hyvä pohja ryhtyä suunnittelemaan tulevia ratkaisuja. Mitään mallia ei ole tietääkseni lyöty lukkoon, vaan kaikki ovet on vielä avoinna. Helppoa ratkaisua tuskin löytyy vaan lopputulos tulee olemaan vielä monen mutkan takana.

Konsultin ehdotuksista tehty tiivistelmä oli pari viikkoa esillä ja kommentoitavissa kaupungin kotisivuilla. Lisäksi keskustelua on ollut jonkin verran paikallislehdessä sekä muutamilla foorumeilla eri puolilla internetiä. Toivottavasti keskustelu jatkuu vilkkaana ja kantautuu myös päättäjien korviin. Itse aion ainakin seurata aktiivisesti niin lehtiä kuin nettiäkin. Seuraavaksi on tarkoitus nimetä laajapohjainen työryhmä valmistelemaan asiaa. Koulutuslautakunnan kokouksessa olimme yksimielisiä siitä, että tulevassa työryhmässä tulee olla opetustoimen tietotaitoa sekä lapsiperheiden näkemyksiä hyvin edustettuna ja evästimmekin päätöksen yhteydessä poliittisia ryhmiä valitsemaan työryhmään jäseniä, joilla on kosketuspintaa koulumaailmaan.

Olipa kouluverkosta ja sen tulevaisuuden muodosta mitä mieltä tahansa, niin kaikki asianosaiset lienevät yhtä mieltä siitä, että tärkeintä on lasten ja nuorten etu. Jatkakaamme keskustelua, vaikka kaupungin sivuilla tuo kommentointimahdollisuus olikin rajattu kahteen viikkoon. Tänne blogiinkin saa kommentoida vapaasti, lupaan toimittaa palautteet eteenpäin!

Maanantain 13.7. Pieksämäen Lehdestä saimme lukea, että Kalevalan päiväkodin evakko vanhalla kaupungintalolla saa jatkua ja samat tilat, joista kunnallinen päiväkoti jouduttiin home-epäilyjen vuoksi evakuoimaan ollaan nyt vuokraamassa yksityiselle päiväkodille.

Nyt kaivataan jämerää päätöksentekoa ja selkeää pidemmän tähtäimen suunnitelmaa keskustan päiväkotiasioiden järjestelyyn.Vaikka taantuma on tuonut kuntasektorille huomattavasti päänvaivaa ja paineita säästöihin, on kuitenkin syytä katsoa kauemmas tulevaisuuteen, vaikeiden vuosien yli. Lyhytaikaiset ratkaisut eivät pidemmällä tähtäimellä ole edullisia ja lasten terveys ja hyvinvointi on asia, jonka kustannuksella ei pitäisi säästää.

Nyt olisi aika lyhytnäköisten ratkaisujen sijaan miettiä millaisissa tiloissa päivähoitoa Pieksämäen keskustassa aiotaan tulevina vuosikymmeninä järjestää. Vanhaa homeongelmaiseksi epäiltyä rakennusta ei noin vaan korjata ongelmattomaksi, eikä tällaiseen rakennukseen tulisi missään nimessä sijoittaa lasten päivähoitotiloja, joissa pahimmassa tapauksessa sekä henkilökunta että pienet kaupunkilaiset jälleen altistuvat sairauksille.

Vetoaminen siihen, että näkyviä kosteusvaurioita ei löydy tai että pitoisuudet pysyvät raja-arvojen puitteissa eivät ole riittäviä kun vaakakupin toisella puolen on oireileva henkilökunta ja lapset. Eivät ne oireet varmastikaan tyhjästä syntyneet? Vanhempien tulisi voida laittaa lapsensa päiväkotiin luottaen siihen, ettei päiväkotirakennus aiheuta lapsille oireita tai sairauksia.

Myös evakossa elävän Kalevalan päiväkodin lasten, vanhempien ja henkilökunnan tulisi voida luottaa tulevaisuuteen, tietää missä mennään ja minne päiväkoti tulee lopulta sijoittumaan. Usein tilapäisillä ratkaisuilla on taipumus muuttua pysyviksi. Toivotaan ettei tässä tapauksessa käy niin, sillä vanha kaupungintalo, vaikka hieno rakennus upealla paikalla onkin, ei sovellu lasten päiväkodiksi. Meidän tulisi nyt varmistaa, että ratkaisuja pysyvistä päiväkotikäyttöön soveltuvista tiloista tehdään mahdollisimman
pikaisesti.

Vaikka se tässä taloustilanteessa saattaa tuntua hankalalta, niin mielestämme oikea ratkaisu olisi jyrätä vanha elinkaarensa päähän tullut puurakennus maantasalle ja ryhtyä suunnittelemaan tontille päiväkotikäyttöön soveltuvaa uudisrakennusta, joka olisi kestävä ratkaisu monille uusille
sukupolville. Vaikeinakin aikoina on syytä nähdä tulevaisuuteen. Uusi päiväkotihanke olisi paitsi kaivattua elvytystä, myös selkeä signaali siitä, että me täällä Pieksämäellä panostamme tulevaisuuteen ja huolehdimme lastemme hyvinvoinnista. Pieksämäki profiloituisi paikkakunnaksi, jonne lapsiperheiden kelpaa muuttaa.

Anu Rajasuo
kaupunginvaltuutettu, terveyslautakunnan jäsen, Kesk..

Heikki Skyttä
varavaltuutettu, koulutuslautakunnan jäsen, Kok.

Marjatta Paltto
kaupunginvaltuutettu, KD:n valtuustoryhmän puheenjohtaja,
koulutuslautakunnan jäsen

Pekka Heiskanen
kaupunginvaltuutettu, sit. (Kok.)

Koska eilisessä bloggauksessa pähkäilemäni tyrmistyttävän poikkeuslupapäätöksen taustalta löytyy kokoomuslainen ministeri Vapaavuori, on asia poikinut melkoisen palauteryöpyn myös Pieksämäen seudun kokoomuslaisille. Oman osani palautteesta olen minäkin blogini välityksellä saanut ja tuskin siltä muutkaan Pieksämäen kokoomusjärjestöjen aktiivit ovat välttyneet.

Omalta kohdaltani voin vakuuttaa, että asuntoministeri Vapaavuoren toiminta tässä asiassa on kyllä saanut paikallisen kokoomusväen vähintään yhtä tuohtuneeksi kuin muutkin päätöksestä tyrmistyneet. Päätöstä ei voi muuta kuin ällistellä, koska siinä ei tunnu olevan päätä eikä häntää.

Ilmastonsuojelusta on tullut kortti, joka voidaan kaivaa esiin asiassa kuin asiassa ja jolla voidaan iskeä kapuloita kehityksen rattaisiin aina kun se vaan omaa etua palvelee. Hyvänen aika, tässä kuitenkin puhutaan suosta teollisuusalueen, rautatien, maanteiden ja kaupungin keskustan puristuksessa ja kauhistellaan yksityisautoilun mahdollista lisääntymistä seudulla, jossa jotkut joutuvat hakemaan aamupostinsakin yksityisautoillen. Pakostakin herää epäilys, onko tässä loppujen lopuksi kyse vain ministeri Vapaavuoren ja ympäristöministeriön koneiston arvovaltataistelusta ja näyttämisenhalusta Ideapark-puuhamies Sukaria kohtaan? Toivo meni ja tallasi ministeri Vapaavuoren varpaille sanomalla, että Ideapark tulee Vihtiin ennemmin tai myöhemmin ja siitäkös tämä koko rumba alkoi.

Voimme vain arvailla syitä miksi Vapaavuori päätyi ratkaisuunsa asiassa, jonka olisi lakien ja asetusten puitteissa voinut päättää myös toisin, mutta se on kuitenkin varmaa että kyse ei ole enää pelkästä Ideaparkista. Kyse on Pieksämäen ja koko Etelä-Savon maakunnan arvostuksesta ja huomioimisesta päätöksenteossa. Onko tämä seutu joku koelaboratorio, jossa tutkitaan miten paljon paskaa voidaan savolaisten niskaan kaataa ennenkuin tulevat järkiinsä ja muuttavat ruuhka-Suomeen?

Pieksämäen seudulta on lähtenyt viimeisten 15 vuoden aikana tuhansia valtion työpaikkoja ja vastaavasti uusia ei ole juurikaan luotu ja julkisista tukirahoistakin olemme saaneet vain rippeitä. Julkisella puolella ei ole ilmeisesti riittänyt uskoa Pieksämäkeen. Paikkakuntalaisetkin olivat vähällä menettää uskonsa, mutta siitä suosta on kuitenkin noustu kovaa vauhtia ja nyt kun jopa markkinavoimatkin on saatu uskomaan Pieksämäkeen, niin meidän ei pidä vajota takaisin sinne suohon vaan pyrkiä kaikin keinoin jatkamaan nousuamme helsinkikeskeisistä ministeriöistä ja taantumasta huolimatta!

En malta olla hämmästelemättä myöskään miten hiljaisia maakunnan kansanedustajat ovat tämän asian tiimoilta olleet. Etelä-Savo on maakunta, jolla ei ole “omaa” ministeriä, mutta kyllä tässä tilanteessa selkeästi näkyy myös se, ettei Pieksämäellä ole omaa kansanedustajaa, joka voisi aktiivisesti toimia paikkakuntamme edunvalvojana.

Nyt ei ole kuitenkaan aika ryhtyä heittelemään kengillä toisiamme, vaan unohtaa tässä asiassa puoluepoliittiset rajat ja olla yhdessä ensisijaisesti pieksämäkeläisiä. Pieksämäen kehityksen vastustajat löytyvät nyt aivan muualta kuin omalta paikkakunnaltamme ja juuri nyt kaikki tarmo pitäisi suunnata Pieksämäen yhteisen edun valvontaan ja jättää omien poliittisten piirien etu ainakin vähäksi aikaa taka-alalle. Hajoita ja hallitse on hyväksi havaittu vallankäyttökeino, mutta meidän ei nyt pidä langeta tähän kuoppaan vaan yhtenäisenä rintamana nousta barrikadeille ajamaan yhdessä Pieksämäen seudun etua!

Tässäkö ministeri Vapaavuoren mielestä Pieksämäelle sopiva ostosparatiisi?

Viime viikolla se sitten tuli. Odotettu ympäristöministeriön vastaus Pieksämäen kaupungin poikkeuslupahakemukseen koskien Ideapark-hankkeen vaatimaa kaavamuutosta. Kielteistä kantaa osattiin toki viime vuoden Vihti-jupakan ja sen jälkimaininkien puolesta pelätä, mutta silti tuo päätös kaikessa tylyydessään on vaatinut melkoista sulattelua. Jos Ideapark-hanke olisi kompastunut vaikkapa yrittäjien vastustukseen, sijoittajien katoamiseen tai jonkun kilpailevan hankkeen ylivoimaan niin se olisi ollut paljon helpommin nieltävä tappio – mutta että kehäkolmosen sisäpuolelle linnoittautunut ministeriö otti vallan käsiinsä ja iski kapulan rattaisiin!

Oikeastaan kun asiaa pohtii, niin tämä ympäristöministeriön päätös poikkeusluvan epäämisestä alkaa tuntua suorastaan loukkaukselta. Pidetäänkö pieksämäkeläisiä ja eteläsavolaisia jotenkin tyhminä ja yksinkertaisina, jotka tarvitsevat etelän viisaat miehet kertomaan mikä meille on parasta? Emmekö me muka osaa huolehtia omista asioistamme?

Kyseessä on kuitenkin hanke, jolla on Pieksämäen kaupungin ja koko maakunnan tuki. Hanke, jonka takana ovat seudun asukkaat ja heidän vaaleilla valitsemansa päättäjät. Hanke, johon uskovat paikallisten lisäksi myös monet yrittäjät, jotka ovat olleet valmiita tulemaan kauppakeskukseen ja sijoittajat, jotka ovat valmiita rahoittamaan hankkeen – ja vieläpä uskovat siihen taantumasta huolimatta! Ovatko kaikki nämä vaan hyväuskoisia höppänöitä, jotka ovat tekemässä suurta tyhmyyttä?

Tämä hanke toisi maakuntaan käsittääkseni reilun sadan miljoonan euron investoinnin, jota nykyisessä tilanteessa todellakin tarvitaan joka olisi vielä yksityistä rahaa – ohi kaikkien elvytysbudjettien. Pitääkö Pieksämäen ja Etelä-Savon jatkossakin tyytyä vain julkisiin tukiin tai niiden rippeisiin? Emmekö me täällä ansaitse muuta?

Kun tuota ympäristöministeriön päätöstä lukee, niin paikallistuntemusta omaavan on helppo nähdä, että päätös on tehty puhtaasti pääkaupunkiseudun näkökulmasta välittämättä lainkaan siitä mikä on ollut paikallinen näkemys asioista ja mitkä ovat olleet ne lähtökohdat, joiden ansiosta Pieksämäen Ideapark-hanke ylipäätään on nähnyt päivänvalon.

Perusteluissa esimerkiksi todetaan Ideaparkin kasvattavan henkilöautolla tapahtuvaa asiointiliikennettä. Milläköhän kulkuneuvolla ympäristöministeriön väki kuvittelee asiointiliikenteen tapahtuvan Pieksämäen seudulla nykyisin – kenties metrolla tai raitiovaunulla vai lähiliikenteen paikallisjunalla? Julkisen liikenteen tarjonta näillä leveysasteilla kun on hyvin rajallista, busseja ei todellakaan kulje viiden minuutin välein…

Nykyisin pieksämäkeläiset autoilevat ostoksille mm. Mikkeliin, Jyväskylään ja Kuopioon – jopa kauemmaksikin – koska paikallinen tarjonta on rajallista. Ideapark vähentäisi osaltaan Pieksämäeltä pois suuntautuvaa yksityisautoilua. Toki vastineeksi ostosmatkailu Pieksämäelle lisääntyisi mm. aiemmin mainituista naapurikaupungeista, mutta toisaalta esimerkiksi Mikkelistä ajaa tänne tunnissa ja hyvin suurella todennäköisyydellä tuo matka taittuu mukavasti ilman ruuhkia. Vastineeksi kehäkolmosen sisäpuolella samainen tunti kuluu hyvinkin helposti ruuhkassa pakokaasuja tupruttaen vaikka matka olisi kilometreissä mitattuna huomattavasti lyhyempi.

Ja mitä julkiseen liikenteeseen tulee, niin ympäristöministeriö unohti päätöstä tehdessään – tai ainakin sen perusteluja kirjatessaan – täysin Pieksämäen sijainnin rautateiden ja maanteiden solmukohdassa. Ostoskeskuksen voisi sijoittaa paljon kehnompaankin paikkaan (ja niin on kyllä tehtykin). Varmasti tuo junayhteys tarjoaisi monelle shoppailijalle kätevän kulkuvälineen Pieksämäen Ideaparkiin ja menestyessään ostoskeskus voisi jopa avata uusia mahdollisuuksia henkilöjunaliikenteen kehittämiselle mm. Varkauden ja Savonlinnan suuntaan. Samalla savonlinnalaiset pääsisivät jälleen nauttimaan Pieksämäen rautatiesolmun tarjoamista jatkoyhteyksistä kaikkialle Suomeen.

Lisäksi uskon, että toteutuessaan Ideapark lisäisi myös Pieksämäen sisäistä julkisen liikenteen tarjontaa nykyisestä ja voisi jopa lisätä sen kannattavuutta. Ministeriö ei myöskään ollut perusteluissaan juuri antanut painoarvoa sille, että suunnittelutyössä oli huomioitu mielestäni erittäin hyvin liikenneyhteydet Pieksämäen keskustasta ja keskusliikenneasemalta Ideaparkiin – joka muuten on paikallisesta näkökulmasta aikalailla keskustan tuntumassa eikä “keskellä korpea” kuten joissain yhteyksissä on annettu ymmärtää. Toki helsinkiläisestä vinkkelistähän koko Pieksämäki lienee melkoista korpea.

Ympäristöministeriön perusteluissa pelättiin myös että kauppakeskushanke saattaa myös aiheuttaa ostovoiman siirtymiä Pieksämäen keskustasta sekä huomattavan määrän myymäläsiirtymiä keskustasta suunniteltuun myymäläkeskittymään. Herää epäilys, että onkohan sieltä joku joskus käynyt Pieksämäen keskustassa? Mitenkään aliarvostamatta keskustaa ja sen ansiokkaita yrittäjiä, niin aika rajallisesti Pieksämäen keskustassa on tälläkään hetkellä myymälätarjontaa. Tyhjiä liiketiloja löytyy jo nyt ja mm. suurin osa Kauppakadun Liikekeskuksen tiloista on ollut suljettuna jo pidemmän aikaa kun yrittäjiä ei ole tiloihin löytynyt. Jäljellä olevat Pieksämäen keskustan yrittäjät ovat jo sen verran pitkään täällä sinnitelleet, että en usko että Ideapark yhtään paikallista yritystä saattaisi perikatoon, pikemminkin se avaisi uusia mahdollisuuksia kaupungin ja koko seudun liike-elämälle. Enkä usko, että vanhusten tarvitsemat julkiset palvelut keskustasta Ideaparkiin karkaisivat ja epätodennäköistä olisi sekin, että keskustan päivittäistavaraliikkeet sinne katoaisivat.

Ja mitä tulee tähän ostovoiman pakenemiseen keskustasta niin onhan se nyt jumankekka moninverroin parempi, jos se ostovoima pakenee tuonne Naiskankaalle kuin nykytilanne, jossa se samainen ostovoima pakenee naapurikaupunkien keskustoihin ja kauppakeskuksiin!

Ideapark tuntuu olevan suosittu puheenaihe kunnallisvaalien yhteydessä. Siitä kysyttiin muutamassa vaalikoneessa, se on esillä vaalikeskusteluissa ja monet ehdokkaat tuntuvat nostavan hankkeen ainakin puheisiinsa ellei jopa vaaliteemoihinsa.

Suurin osa ehdokkaista näyttäisi olevan kovasti kauppakeskuksen puolesta, vaikka vastustajia hankkeella ei juurikaan tunnu olevan. Mielestäni Ideaparkin nostaminen esille vaalikampanjassa on aika turhaa, koska jo edellinen valtuusto näytti sille vihreää valoa ja tällä hetkellä Ideaparkin toteutuminen tai toteutumatta jääminen on jo kunnanvaltuutettujen päätöksenteon ulottumattomissa.

Ideaparkin sijaan toivoisin niin äänestäjien kuin ehdokkaidenkin keskittyvän jo uusiin aiheisiin, jotta ne eivät hautaudu Ideapark-teeman alle. Kaipaan Ideapark-patsastelun tilalle kokonaisvaltaisempaa keskustelua niin Pieksämäen seudun kehityksestä kuin kunnallisten palvelujen haasteistakin. Toisaalta Ideapark on varmasti sopivan turvallinen aihe, jolla voi välttää vaativammat kysymykset?

Ja mitä Ideaparkiin tulee niin se on ollut tosiaan jo pelkkänä ideana merkittävä piristysruiske Pieksämäen seudulle ja ennenkaikkea pieksämäkeläisten itsetunnolle ja tulevaisuudenuskolle. Ei kuitenkaan pidä unohtaa, että Pieksämäen kehitys oli nousujohteista jo ennen Ideapark-uutisointia vuoden alussa ja Ideapark ei todellisuudessa ole Pieksämäen viimeinen oljenkorsi, vaikka sellaiseksikin sitä jotkut väittävät. Pieksämäellä on Toivoa, vaikkei sen sukunimi olisikaan Sukari! Vanha sananlasku sanoo ettei kaikkia munia pidä laittaa samaan koriin, eikä kaupunkimme tulevaisuutta pitäisi nytkään rakentaa yhden kauppakeskuksen varaan.

Ideaparkin uhkakuviksi ovat nousseet kaavoituskysymykset ja aikataulun viivästyminen niiden johdosta, mutta aivan viime aikoina myös USA:sta lähtöisin oleva talouskriisi on kasannut synkkiä pilviä Ideaparkin yläpuolelle. Toivo Sukari kommentoi Ideapark-hankkeitaan Kauppalehdessä ja siellä todettiin, että rahoitusmarkkinoiden tilanteen jatkuessa nykyisellään hän joutunee lykkäämään kauppakeskushankkeitaan. Jos ei ole rahoitusta ei voida tietenkään rakentaa. Sukari oli jutussaan kuitenkin optimistinen ja arveli ettei kriisi jatku pitkään. Jos mekin haluamme olla optimistisia, niin rahoituskysymys tietysti antaa aikaa kaavoitukselle ja toivottavasti myös venyttää Pieksämäen Ideaparkin kilpajuoksijan eli Kuopion Ikano-hankkeen aikataulua.

Mutta silti kannattaa pitää jalat maassa ja tarkkailla tilannetta, koska talouskriisi, sen pituus ja vaikutukset ovat vielä arvailujen varassa. Valtamedia on muuten jo aikoja sitten unohtanut Pieksämäen Ideaparkin, viimeksikin uutisoitiin lähinnä Kiimingin ja Vihdin hankkeiden matkaan tulleita mutkia ja Pieksämäki jäi vaille mainintaa. Lisäksi käteeni osui jokin aika sitten Kouvolan Sanomat, jossa spekuloitiin Itä-Suomen Ideaparkkia itärajan tuntumaan, olikohan se Lappeenrantaan.

Ideapark-hankkeen eteen on Pieksämäellä tehty kaikki voitava ja tehdään edelleen, koska se on upea mahdollisuus paitsi kaupungillemme myös koko Etelä-Savolle. Toivotaan, että hanke toteutuu kaikista hankaluuksista huolimatta, mutta pidetään samalla mielessä se, että Pieksämäen seudulla on mahdollisuuksia ja resursseja kehittyä ja tulla toimeen myös ilman Ideaparkia, kun vaan jaksetaan puhaltaa yhteen hileen, luottaa tulevaisuuteen ja kotiseutumme kykyihin.