HeikkiSkytta.net

Useilla nettisivustoilla esitetään Googlen mainoksia, jotka valikoituvat aina kulloisenkin artikkelin tai uutisen aiheen mukaan. Yleensä mainostajan määrittelemien avainsanojen osumatarkkuus on mainio ja markkinointiviesti kohtaa lukijan juuri oikealla hetkellä. Toisinaan sattumalta peräkkäiset mainoksetkin voivat osua yksiin – koneellisesti käännetyn amerikkalaismainoksen tökerö suomen kieli saattaa esimerkiksi saada jatkokseen kielikurssimainoksen. Kun avainsanamainontaa liitetään iltapäivälehtien uutisiin, voi seurauksena olla varsin hupaisia yhteensattumia. Tässä muutama poiminta Ilta-Sanomien ja Iltalehden sivuilta:

————————————————————————-

Uutisotsikko:
“Susan Ruusunen: En pysty maksamaan” (IS 10.2.09)
Google-mainos:
“Pikalaina 50-2500 € PikaVippi lainaa tuhatta ja sataa!”

Uutisotsikko:
“Haluatko kylähulluksi?” (IS 10.2.09)
Google-mainos:
“Työpaikka juuri sinulle. Kirjanpitäjä Oulu saa paikan.”

Uutisotsikko:
“Kenguru jäätyi kuoliaaksi Ruotsissa” (IL 9.2.09)
Google-mainos:
“Lennot Australiaan. Varaa lentosi kätevästi netissä!”

Uutisotsikko:
“Maksukorttikopioijat liikkeellä Espoon bensa-automaateilla” (IS 21.1.09)
Google-mainos:
“Valmisyhtiöt ja kansainväliset MasterCard luottokortit Virosta.”

Uutisotsikko:
“Pushkinin kuolinverta löytyi sohvalta?” (IS 12.2.09)
Google-mainos:
“Tilaa vuodesohvat netistä. Useita eri malleja Kuljetus koko maahan vain 19€”

Uutisotsikko:
“Mies pakotti vaimon pyykille” (IL 12.2.09)
Google-mainos:
“Missä olet Ihana Mies? Löydä Suomalaisia miehiä täältä. Kokeile Tänään!”

Uutisotsikko:
“Epäonnistunut velan perintä johti törkeään tuhotyöhön?” (IS 13.3.08)
Google-mainos:
“Tehokasta perintää. Nopeat toimenpiteet. Ei kuluja jos ei tulosta.”

Uutisotsikko:
“Ruotsin poliisi jäi taas kiinni neekeriksi nimittelystä” (IS 12.2.09)
Google-mainos:
“Dentway Valkaisu 99€. Tyytyväisyystakuu!.”

Uutisotsikko:
“Matkustajakone törmäsi taloon USA:ssa – 49 kuoli” (IL 13.2.09)
Google-mainos:
“Sinustako lentäjä? Ammattilaiseksi huippukoulusta! Koulutus USA: ssa.”

Uutisotsikko:
“Skinnari vaatii kahta uutta valtionyhtiötä” (IS 15.2.09)
Google-mainos:
“Valmisyhtiö Suomesta tai Virosta. Heti toimintavalmis yhtiö. Markkinoiden edullisin.”

Uutisotsikko:
“Kannabiksen kasvattaja jäi kiinni YouTubessa” (IL 22.2.09)
Google-mainos:
“Oletko fiksumpi kuin 10-vuotias? Testaa oletko älykäs”

Uutisotsikko:
“Jokerikone jumiutui suorassa lähetyksessä” (IL 2.3.09)
Google-mainos:
“Tökkiikö koneesi? Se saattaa johtua viruksista. Mitä jos varmistaisit asian heti?”

Uutisotsikko:
“Michael Jackson jätti jälkeensä miljoonavelat” (TS 26.6.09)
Google-mainos:
“Ostamme Kuolinpesiä Loppusiivous kaupanpäälle”

————————————————————————-

Uusia “mainoskukkasia” voi bongata edellämainittujen lehtien sivuilta päivittäin. Jos työaikaa ei muuten saa kulumaan niin suosittelen kokeilemista… En pane lainkaan pahakseni, jos joku haluaa jakaa parhaita bongaamiaan otsikko&mainos -kombinaatioita vaikkapa kommentteina tämän jatkoksi.

Koska eilisessä bloggauksessa pähkäilemäni tyrmistyttävän poikkeuslupapäätöksen taustalta löytyy kokoomuslainen ministeri Vapaavuori, on asia poikinut melkoisen palauteryöpyn myös Pieksämäen seudun kokoomuslaisille. Oman osani palautteesta olen minäkin blogini välityksellä saanut ja tuskin siltä muutkaan Pieksämäen kokoomusjärjestöjen aktiivit ovat välttyneet.

Omalta kohdaltani voin vakuuttaa, että asuntoministeri Vapaavuoren toiminta tässä asiassa on kyllä saanut paikallisen kokoomusväen vähintään yhtä tuohtuneeksi kuin muutkin päätöksestä tyrmistyneet. Päätöstä ei voi muuta kuin ällistellä, koska siinä ei tunnu olevan päätä eikä häntää.

Ilmastonsuojelusta on tullut kortti, joka voidaan kaivaa esiin asiassa kuin asiassa ja jolla voidaan iskeä kapuloita kehityksen rattaisiin aina kun se vaan omaa etua palvelee. Hyvänen aika, tässä kuitenkin puhutaan suosta teollisuusalueen, rautatien, maanteiden ja kaupungin keskustan puristuksessa ja kauhistellaan yksityisautoilun mahdollista lisääntymistä seudulla, jossa jotkut joutuvat hakemaan aamupostinsakin yksityisautoillen. Pakostakin herää epäilys, onko tässä loppujen lopuksi kyse vain ministeri Vapaavuoren ja ympäristöministeriön koneiston arvovaltataistelusta ja näyttämisenhalusta Ideapark-puuhamies Sukaria kohtaan? Toivo meni ja tallasi ministeri Vapaavuoren varpaille sanomalla, että Ideapark tulee Vihtiin ennemmin tai myöhemmin ja siitäkös tämä koko rumba alkoi.

Voimme vain arvailla syitä miksi Vapaavuori päätyi ratkaisuunsa asiassa, jonka olisi lakien ja asetusten puitteissa voinut päättää myös toisin, mutta se on kuitenkin varmaa että kyse ei ole enää pelkästä Ideaparkista. Kyse on Pieksämäen ja koko Etelä-Savon maakunnan arvostuksesta ja huomioimisesta päätöksenteossa. Onko tämä seutu joku koelaboratorio, jossa tutkitaan miten paljon paskaa voidaan savolaisten niskaan kaataa ennenkuin tulevat järkiinsä ja muuttavat ruuhka-Suomeen?

Pieksämäen seudulta on lähtenyt viimeisten 15 vuoden aikana tuhansia valtion työpaikkoja ja vastaavasti uusia ei ole juurikaan luotu ja julkisista tukirahoistakin olemme saaneet vain rippeitä. Julkisella puolella ei ole ilmeisesti riittänyt uskoa Pieksämäkeen. Paikkakuntalaisetkin olivat vähällä menettää uskonsa, mutta siitä suosta on kuitenkin noustu kovaa vauhtia ja nyt kun jopa markkinavoimatkin on saatu uskomaan Pieksämäkeen, niin meidän ei pidä vajota takaisin sinne suohon vaan pyrkiä kaikin keinoin jatkamaan nousuamme helsinkikeskeisistä ministeriöistä ja taantumasta huolimatta!

En malta olla hämmästelemättä myöskään miten hiljaisia maakunnan kansanedustajat ovat tämän asian tiimoilta olleet. Etelä-Savo on maakunta, jolla ei ole “omaa” ministeriä, mutta kyllä tässä tilanteessa selkeästi näkyy myös se, ettei Pieksämäellä ole omaa kansanedustajaa, joka voisi aktiivisesti toimia paikkakuntamme edunvalvojana.

Nyt ei ole kuitenkaan aika ryhtyä heittelemään kengillä toisiamme, vaan unohtaa tässä asiassa puoluepoliittiset rajat ja olla yhdessä ensisijaisesti pieksämäkeläisiä. Pieksämäen kehityksen vastustajat löytyvät nyt aivan muualta kuin omalta paikkakunnaltamme ja juuri nyt kaikki tarmo pitäisi suunnata Pieksämäen yhteisen edun valvontaan ja jättää omien poliittisten piirien etu ainakin vähäksi aikaa taka-alalle. Hajoita ja hallitse on hyväksi havaittu vallankäyttökeino, mutta meidän ei nyt pidä langeta tähän kuoppaan vaan yhtenäisenä rintamana nousta barrikadeille ajamaan yhdessä Pieksämäen seudun etua!

Tässäkö ministeri Vapaavuoren mielestä Pieksämäelle sopiva ostosparatiisi?

Viime viikolla se sitten tuli. Odotettu ympäristöministeriön vastaus Pieksämäen kaupungin poikkeuslupahakemukseen koskien Ideapark-hankkeen vaatimaa kaavamuutosta. Kielteistä kantaa osattiin toki viime vuoden Vihti-jupakan ja sen jälkimaininkien puolesta pelätä, mutta silti tuo päätös kaikessa tylyydessään on vaatinut melkoista sulattelua. Jos Ideapark-hanke olisi kompastunut vaikkapa yrittäjien vastustukseen, sijoittajien katoamiseen tai jonkun kilpailevan hankkeen ylivoimaan niin se olisi ollut paljon helpommin nieltävä tappio – mutta että kehäkolmosen sisäpuolelle linnoittautunut ministeriö otti vallan käsiinsä ja iski kapulan rattaisiin!

Oikeastaan kun asiaa pohtii, niin tämä ympäristöministeriön päätös poikkeusluvan epäämisestä alkaa tuntua suorastaan loukkaukselta. Pidetäänkö pieksämäkeläisiä ja eteläsavolaisia jotenkin tyhminä ja yksinkertaisina, jotka tarvitsevat etelän viisaat miehet kertomaan mikä meille on parasta? Emmekö me muka osaa huolehtia omista asioistamme?

Kyseessä on kuitenkin hanke, jolla on Pieksämäen kaupungin ja koko maakunnan tuki. Hanke, jonka takana ovat seudun asukkaat ja heidän vaaleilla valitsemansa päättäjät. Hanke, johon uskovat paikallisten lisäksi myös monet yrittäjät, jotka ovat olleet valmiita tulemaan kauppakeskukseen ja sijoittajat, jotka ovat valmiita rahoittamaan hankkeen – ja vieläpä uskovat siihen taantumasta huolimatta! Ovatko kaikki nämä vaan hyväuskoisia höppänöitä, jotka ovat tekemässä suurta tyhmyyttä?

Tämä hanke toisi maakuntaan käsittääkseni reilun sadan miljoonan euron investoinnin, jota nykyisessä tilanteessa todellakin tarvitaan joka olisi vielä yksityistä rahaa – ohi kaikkien elvytysbudjettien. Pitääkö Pieksämäen ja Etelä-Savon jatkossakin tyytyä vain julkisiin tukiin tai niiden rippeisiin? Emmekö me täällä ansaitse muuta?

Kun tuota ympäristöministeriön päätöstä lukee, niin paikallistuntemusta omaavan on helppo nähdä, että päätös on tehty puhtaasti pääkaupunkiseudun näkökulmasta välittämättä lainkaan siitä mikä on ollut paikallinen näkemys asioista ja mitkä ovat olleet ne lähtökohdat, joiden ansiosta Pieksämäen Ideapark-hanke ylipäätään on nähnyt päivänvalon.

Perusteluissa esimerkiksi todetaan Ideaparkin kasvattavan henkilöautolla tapahtuvaa asiointiliikennettä. Milläköhän kulkuneuvolla ympäristöministeriön väki kuvittelee asiointiliikenteen tapahtuvan Pieksämäen seudulla nykyisin – kenties metrolla tai raitiovaunulla vai lähiliikenteen paikallisjunalla? Julkisen liikenteen tarjonta näillä leveysasteilla kun on hyvin rajallista, busseja ei todellakaan kulje viiden minuutin välein…

Nykyisin pieksämäkeläiset autoilevat ostoksille mm. Mikkeliin, Jyväskylään ja Kuopioon – jopa kauemmaksikin – koska paikallinen tarjonta on rajallista. Ideapark vähentäisi osaltaan Pieksämäeltä pois suuntautuvaa yksityisautoilua. Toki vastineeksi ostosmatkailu Pieksämäelle lisääntyisi mm. aiemmin mainituista naapurikaupungeista, mutta toisaalta esimerkiksi Mikkelistä ajaa tänne tunnissa ja hyvin suurella todennäköisyydellä tuo matka taittuu mukavasti ilman ruuhkia. Vastineeksi kehäkolmosen sisäpuolella samainen tunti kuluu hyvinkin helposti ruuhkassa pakokaasuja tupruttaen vaikka matka olisi kilometreissä mitattuna huomattavasti lyhyempi.

Ja mitä julkiseen liikenteeseen tulee, niin ympäristöministeriö unohti päätöstä tehdessään – tai ainakin sen perusteluja kirjatessaan – täysin Pieksämäen sijainnin rautateiden ja maanteiden solmukohdassa. Ostoskeskuksen voisi sijoittaa paljon kehnompaankin paikkaan (ja niin on kyllä tehtykin). Varmasti tuo junayhteys tarjoaisi monelle shoppailijalle kätevän kulkuvälineen Pieksämäen Ideaparkiin ja menestyessään ostoskeskus voisi jopa avata uusia mahdollisuuksia henkilöjunaliikenteen kehittämiselle mm. Varkauden ja Savonlinnan suuntaan. Samalla savonlinnalaiset pääsisivät jälleen nauttimaan Pieksämäen rautatiesolmun tarjoamista jatkoyhteyksistä kaikkialle Suomeen.

Lisäksi uskon, että toteutuessaan Ideapark lisäisi myös Pieksämäen sisäistä julkisen liikenteen tarjontaa nykyisestä ja voisi jopa lisätä sen kannattavuutta. Ministeriö ei myöskään ollut perusteluissaan juuri antanut painoarvoa sille, että suunnittelutyössä oli huomioitu mielestäni erittäin hyvin liikenneyhteydet Pieksämäen keskustasta ja keskusliikenneasemalta Ideaparkiin – joka muuten on paikallisesta näkökulmasta aikalailla keskustan tuntumassa eikä “keskellä korpea” kuten joissain yhteyksissä on annettu ymmärtää. Toki helsinkiläisestä vinkkelistähän koko Pieksämäki lienee melkoista korpea.

Ympäristöministeriön perusteluissa pelättiin myös että kauppakeskushanke saattaa myös aiheuttaa ostovoiman siirtymiä Pieksämäen keskustasta sekä huomattavan määrän myymäläsiirtymiä keskustasta suunniteltuun myymäläkeskittymään. Herää epäilys, että onkohan sieltä joku joskus käynyt Pieksämäen keskustassa? Mitenkään aliarvostamatta keskustaa ja sen ansiokkaita yrittäjiä, niin aika rajallisesti Pieksämäen keskustassa on tälläkään hetkellä myymälätarjontaa. Tyhjiä liiketiloja löytyy jo nyt ja mm. suurin osa Kauppakadun Liikekeskuksen tiloista on ollut suljettuna jo pidemmän aikaa kun yrittäjiä ei ole tiloihin löytynyt. Jäljellä olevat Pieksämäen keskustan yrittäjät ovat jo sen verran pitkään täällä sinnitelleet, että en usko että Ideapark yhtään paikallista yritystä saattaisi perikatoon, pikemminkin se avaisi uusia mahdollisuuksia kaupungin ja koko seudun liike-elämälle. Enkä usko, että vanhusten tarvitsemat julkiset palvelut keskustasta Ideaparkiin karkaisivat ja epätodennäköistä olisi sekin, että keskustan päivittäistavaraliikkeet sinne katoaisivat.

Ja mitä tulee tähän ostovoiman pakenemiseen keskustasta niin onhan se nyt jumankekka moninverroin parempi, jos se ostovoima pakenee tuonne Naiskankaalle kuin nykytilanne, jossa se samainen ostovoima pakenee naapurikaupunkien keskustoihin ja kauppakeskuksiin!

Taas eilen mediasta saimme lukea, kuinka paljon seisontaan merkittyjä eli nykytermein väliaikaisesti liikennekäytöstä poistettuja autoja on tavattu liikenteestä. Nelosen uutisten mukaan poliisin haaviin jää päivittäin keskimäärin kolme autoilijaa väliaikaisesti liikennekäytöstä poistetun auton ratista ja sanomalehti Keskisuomalaisen mukaan kiinnijääneiden määrä on kasvanut joka kuukausi siitä lähtien, kun väliaikainen poisto tuli mahdolliseksi.

Olen huolestuneena seurannut kuinka asiasta on tasaiseen tahtiin uutisoitu, sillä uutisissa väliaikainen liikennekäytöstä poisto tuodaan esille aivan uutena asiana. Sitähän se ei ole, vaan väliaikainen liikennekäytöstä poisto tuli mahdolliseksi marraskuussa 2007 korvaten samalla aiemman käytännön, jossa autoa ei pystynyt lainkaan poistamaan rekisteristä väliaikaisesti vaan ainoastaan katkaisemaan liikennevakutuksen väliaikaisesti eli ilmoittamaan auton ns. seisontavakuutukseen.

Merkittävin uudistus tässä on ollut se, että siinä missä vanha seisontavakuutus katkaisi ainoastaan liikennevakuutusmaksut, uusi ajoneuvon poistaminen väliaikaisesti liikennekäytöstä katkaisee myös velvollisuuden maksaa ajoneuvoveroa “seisonta-ajalta”. Autoa ei saa ajaa kun se on poistettu liikennekäytöstä, mutta ei sitä aiemminkaan saanut ajaa ilman liikennevakuutusta. Sikäli siis vaikutus on sama. Lisäksi uuden käytännön myötä kiinnijääminen laittomasta ajelusta on tullut aiempaa kalliimmaksi, sillä sakkojen lisäksi on maksettava viisinkertainen ajoneuvovero lisäverona.

Se miksi tämä uutisointi minua huolestuttaa on rivien välistä pilkottava tarkoitushakuisuus. Ihan kuin tässä haluttaisiin tuoda väliaikainen liikennekäytöstä poisto esille negatiivisena asiana, merkittävänä uutena porsaanreikänä, joka on merkittävästi lisännyt ajoneuvoveronkiertoa – siitähän ei ole kyse, sillä Ajoneuvohallintokeskuksen mukaan kiinnijääneiden kuljettajien määrän kasvu kertoo pikemminkin poliisin valvonnan tehostumisesta. Kaikista poliisiautoista on nykyään suora pääsy ajoneuvorekisteriin mitä ei vielä aiemman seisontavakuutuskäytännön aikana ollut.

Vuoden 2008 lopussa väliaikaisesti liikennekäytöstä poistettuja autoja oli rekisterissä  281 000 kappaletta. Se kuulostaa huiman suurelta määrältä etenkin kun se uutisoidaan mainitsematta että vastaavasti liikennekäytössä henkilöautoja oli lähes kaksi ja puoli miljoonaa. Merkittävä osa tästä 281 tuhannesta liikennekäytöstä poistetusta autosta on harrasteautoja, joilla ei yleensä ajeta kuin kesäaikaan.

Mistään en ole löytänyt tilastoa siitä onko uusi käytäntö vaikuttanut seisonnassa olevien autojen määrään vai vastaako nykyinen liikennekäytöstä poistettujen autojen määrä kutakuinkin 2007 ja aiemmin vuosittain liikennevakuutuksesta poistettujen autojen määrää. Missään ei myöskään uutisoida sitä, kuinka monta liikennekäytöstä poistettua autoa otetaan aina keväisin takaisin liikennekäyttöön. Sen sijaan nämä tilastot nostetaan esille aina talvisaikaan, jolloin lukumäärät ovat suurempia – johtuen juuri harrasteautoista.

Harrasteautoilijoille väliaikainen liikennekäytöstä poisto on erittäin tärkeä mahdollisuus – melkein voisi sanoa, että jopa elinehto suomalaiselle autoharrastukselle. Yksittäisellä harrastajalla kun voi olla useampiakin harrasteautoja ja läheskään aina niillä ei edes ajeta edes kesällä vaan harrasteauto voi olla useita vuosiakin tallissa entisöinnin tai rakentelun kohteena, jolloin on tärkeää saada auton liikennevakuutus ja ajoneuvovero katkaistua.

Aiemminhan tällaisen harrasteauton saattoi seisontavakuutuksen ohella myös poistaa kokonaan rekisteristä, mutta lakiuudistuksen myötä se ei ole enää mahdollista, sillä rekisteristäpoisto onnistuu nykyisin vain romutustodistuksen kera – ja harrasteautojen kohdallahan sellainen ei tule kyseeseen, koska niitä ei ole tarkoitus romuttaa.

Entä tuo aiemmin mainittu uutisoinnin tarkoitushakuisuus? Hyötyykö joku jos väliaikainen liikennekäytöstä poisto esitetään negatiivisessa valossa? Kyllä, mieleen tulee heti ainakin yksi taho. Väliaikainen liikennekäytöstä poisto on ollut alusta alkaen piikki romuautokierrättäjien lihassa,  he kritisoivat tätä mahdollisuutta alun alkaen ja ovat jatkaneet omaa mediakampanjaansa tätä käytäntöä vastaan myöhemminkin. Esimerkiksi 2009 tammikuussa Turun Sanomissa muistutettiin Lounais-Suomen Vahinkoautokeskus Oy:n edustajan toimesta, että käytäntö “antaa mahdollisuuden seisottaa loppuun ajettuja autoja pihan perillä suttaamassa ympäristöä“. Toki antaahan se mahdollisuuden tähänkin, mutta tuskin kukaan näkee vaivaa poistaakseen autonsa väliaikaisesti liikennekäytöstä vain “sutatakseen” ympäristöä? Etenkin kun samalla vaivalla kierrätysfirma kävisi poimimassa raadon kyytiin ja antaisi sen romutustodistuksen, jolla omistaja pääsisi romuautosta pysyvästi eroon!

Olennainen seikka – se, että merkittävä osa tilastojen “ympäristöä suttaavista romuautoista” onkin hyväkuntoisia harrasteautoja, rakentelukohteena olevia projektiautoja tai asiallisesti säilöttyjä projektiaihioita jää poikkeuksetta huomioimatta uutisoinneissa.

Epäilen että kyseessä ei ole puhdas vahinko, vaan tarkoitushakuinen unohdus, joka johtuu siitä, että romuautokierrättäjät eivät kuitenkaan ole pelkästään ympäristön asialla vaan kainalosta löytyy myös ketunhäntä eli halu saada mahdollisimman paljon arvokasta romumetallia kierrätykseen. Ja tottakai mahdollisuus poistaa auto liikennekäytöstä romuttamatta sitä on heidän bisnesnäkökulmastaan haitta. Hyvänä tukena lobbauskampanjassa ovat tietysti automaahantuojat, joilla on halu saada myydyksi käytettyjen autojen tilalle uusia autoja – sielläkin karu bisnesajattelu on ympäristötietoisuuden kasvun myötä saanut sädekehän ylleen.

Nyt meidän harrasteautoilijoiden pitäisikin saada julkisuuteen myös tämä asian toinen puoli ja hieman palstamillimetrejä myös harrastenäkökulmalle, koska ilman mahdollisuutta omistaa harrasteautoja, jotka eivät ole liikennekäytössä ympärivuotisesti on koko suomalainen autoharrastus vaarassa. Meillä ei vaan ole takanamme yhtä toimivaa lobbauskoneistoa mitä väliaikaisen liikennekäytöstä poiston vastustajilla, mutta yritetään silti pitää omatkin tarpeemme nykyistä paremmin esillä. Muuten voi pian käydä niin, että ajoneuvoverokierron ja ympäristön suttaamisen nimissä käytäntöä muutetaan tiukemmaksi ja pian harrasteautoista on pulitettava vakuutusmaksuja ja ajoneuvoveroa ympärivuotisesti olipa auto sitten liikennöitävässä kunnossa tai ei.

Tuo vanha sananlasku ettei suutarin lapsilla ole kenkiä on osoittautunut jälleen kerran hyvinkin osuvaksi – ainakin näiden meikäläisen kotisivujen päivityksen suhteen. Vaalien jälkeen on ollut työrintamalla sen verran kiireistä ettei aikaa sivujen päivitykseen ole liiennyt – kuin vasta nyt. Mutta tästä on hyvä parantaa, koska olemassa on vain yksi suunta

Vaalit tosiaan menivät ja tuloskin on jo aikoja sitten vahvistettu. Allekirjoittanut sai vaaleissa hienot 75 ääntä ja ne eivät riittäneet valtuustopaikkaan, mutta ensimmäinen varasija Kokoomuksen ja Kristillisdemokraattien vaaliliitossa kuitenkin tuli. Hieno saavutus ensikertalaiselta, vaikka sen itse sanonkin.

Vaalien jälkeiset luottamuspaikkaneuvottelut toivat meikäläiselle paikan koulutuslautakunnassa ja ensimmäinen koulutuslautakunnan kokous onkin aivan tuota pikaa, 18. helmikuuta. Kunnallispolitikointi jatkuu myös Pieksämäen Seudun Kokoomus ry:n hallituksen jäsenen ominaisuudessa ja maakunnallisella tasolla luottamusta riitti Etelä-Savon Kokoomus ry:n hallituspaikkaan ja taloudenhoitajan pestiin saakka.

Tästä on hyvä jatkaa – niin yhteisten asioiden ajamista kuin myös tämän blogin kehittämistä ja päivittämistä.